arvostelu-imac-27Otimme tarkasteluun Applen iMac-sarjan lippulaivan, neliytimisen Intel i7-prosessorilla varustetun 27 tuuman iMacin.

iMac-sarjan uusin tulokas noudattelee Applen tuttua, minimalistista design-linjaa. Yhteen ja samaan alumiinista ja lasista koostettuun linjakkaaseen, lähes veitsenterävän ohueen pakettiin on mahdutettu kaikki tarvittava – korkealaatuinen näyttö, huipputehoiset prosessorit, kiintolevy ja niin edelleen. Erillisiä laatikoita kaapeleineen ja kytkentöineen ei tarvita. Näppäimistö ja hiirikin toimivat langattomasti.

Upea ilmestys on paketista otettuna nopeasti käyttövalmis, ainoastaan virtajohto täytyy yhdistää koneen taakse ja seinään. Tämän jälkeen vastataan muutamaan kysymykseen, ja kaikki on valmista. Pakettiin kuuluu langaton Bluetooth-näppäimistö (ilman numeronäppäimistöä) ja elegantti langaton hiiri, Magic Mouse, joka on Multi Touch -kosketuspintoineen viimeinen silaus iMacin käyttökokemukselle.

Se upea, valtava näyttö

Mittavalla 65 sentin leveydellään uusi iMac on kunnioitusta herättävän kokoinen. Painoakin laihduttaneesta valioyksilöstä löytyy yhä 9,54 kiloa. Sivulta katsottuna kone näyttää häkellyttävän ohuelta, sillä reuna on vain puolen sentin paksuinen. Tilavuus on pienentynyt huomattavasti, vaikka suorituskyky on parantunut.

27-tuumaisessa mallissa on korkea näytöntarkkuus – natiiviresoluutio on 2560 x 1440 verrattuna pienemmän 21.5″ mallin 1920 x 1080 pikseliin. Kone vaikuttaisi päällisin puolin olevan pelkkää näyttöä: reunat ja alaosa näyttöalueen alla ovat melko kapeat ja kokonaisuus on todella ohut. Toki jalusta vaatii syvyyssuunnassa lisää pöytätilaa, joten tilansäästöä ohuudella ei saavuteta.

Näyttötarkkuus on sama kuin Applen näyttövalikoiman suurimmissa malleissa: Apple Thunderbolt Display ja LED Cinema Display ovat nekin 27-tuumaisia. Kuvasuhde on kaikissa 16:9. Jos valtava näyttöpinta-ala ei riitä, viereen voi hankkia toisen samankokoisen näytön!

Ei Blu-rayta, DVD:tä tai HDMI:a

LED-taustavalaisun ja IPS-tekniikan ansiosta iMacin kuva on erittäin hyvälaatuinen ja tasainen. Katselukulma on huimat 178 astetta sekä vaaka- että pystysuunnassa, joten kuva näkyy mainiosti joka suunnasta. Aiempien iMacien näytön kiiltävä pinta on jakanut mielipiteitä vuosien varrella, koska se on heijastanut takana olevia valonlähteitä, ja osa käyttäjistä on toivonut varhaisen mattapinnan paluuta, vaikka värintoisto olikin huonompi. Uudessa iMacissa käyttäjien toiveisiin on vastattu, sillä miljoonien värien toistosta ei ole tingitty, mutta näyttö heijastaa käyttäjän takana olevia valoja jopa 75% vähemmän.

Näytönohjaimena huippumallissa on NVIDIA Geforce GT 660M (512 Mt) tai 675MX (1 Gt), jonka tehot riittävät vaativampiinkin 3D-peliympäristöihin. Aivan huippuvaatimuksiin sopii valinnaisena saatava NVIDIA Geforce GTX 680MX, jossa on kahden gigatavun muisti.

Koneeseen voi liittää ulkoisen näytön Mini-DisplayPortin kautta (DVI, VGA tai dual-link DVI erillisillä sovittimilla). Konetta voi Applen mukaan käyttää myös ulkoisena näyttönä Mini DisplayPortin kautta, mutta HDMI-liitäntä puuttuu. Blu-ray -asemaa iMaceihin jo pitkään toivoneet joutuvat pettymään, sillä uusimmasta mallista on pudotettu pois myös DVD-asema. Apple näyttää positioivan iMacin monipuoliseksi tietokoneeksi, ei niinkään kodin viihdekeskukseksi.

Muistia riittämiin

Mitä iMac sitten on syönyt? Yhtenäisen alumiinikuoren sisältä löytyy yhden teratavun kiintolevy, joka on 7200 rpm nopeudellaan kohtalainen. Optiona koneeseen voi valita jopa 3 teratavun levyn. Lisänopeutta kaipaavat valitsevat erinomaisen Fusion Driven, joka tavoittelee huippunopeuksia yhdistämällä kiintolevyn ja SSD:n. Levylle on esiasennettu Applen Mountain Lion -käyttöjärjestelmä monine apuohjelmineen sekä iLife -ohjelmistopaketti, joka tarjoaa perusvälineet kodin mediatarpeisiin. Levytilaa jää sen verran huimasti, ettei se lopu hetkessä.

Muistia perusmallissa on 8 gigatavua, mikä riittää vähän vaativampaankin käyttöön. Lisämuistista saattaisi kuitenkin olla iloa, jos tarkoitus on esimerkiksi asentaa mainio Parallels Desktop 8 ja pyörittää sen kautta Windows-ohjelmistoja.

iMacissa on neljä muistipaikkaa, joista kaksi on tyhjiä ja kahdessa on 4 Gt muistit. Maksimissaan muistikapasiteetti on 4 x 8 GB eli 32 GB, ja SO-DIMM -muistipiirit ovat käyttäjän vaihdettavissa. Kahdeksan gigatavun muisti on koneen muihin ominaisuuksiin nähden riittävä eikä muodostune pullonkaulaksi, mutta etenkin vaativassa käytössä lisämuistista on aina iloa. Pienemmän 21,5″ mallin muistia käyttäjä ei voi myöhemmin itse laajentaa!

Koneen kyljestä löytyy SD-korttipaikka, joka nopeuttaa ja helpottaa kuvien ja videon siirtämistä yhteensopivista laitteista.

Neljä ydintä ei tule ilmaiseksi

On vaikea sanoa, onko iMac näyttävämpi ulkoa vai onko sen suurin kauneus sittenkin sisäistä. iMacien kuninkuussarjan kaunottaren sisimmässä sykkii neliytiminen Intel Core i7 -sydän.

Prosessoreita valittaessa on muistettava, että jo iMacien karvalakkimalleista – jos niin voi sanoa – löytyvä Core i5 -suoritin riittää 2,7 GHz – 3,2 GHz nopeudellaan varsin hyvin lähes mihin tahansa käyttöön. Intel Core i7 antaa kuitenkin huomattavasti lisäpotkua vaativimpiin tarpeisiin. Aivan ilmaiseksi tehonlisäys ei valitettavasti tule, sen näkee ostokuitista.

iMac kiihtyy kuin Lamborghini

Hiljaisessa kaupunkiajossa Intel Core i7:lla varustettu iMac käyttäytyy kuin Lamborghini. Prosessorin tehot saattavat pysyä parin kolmenkin prosentin tasolla. Liikennevaloista lähtiessä jo kevyt kiihdytys työntää konetta sulavasti eteenpäin, eikä pellin alta kuulu edes kevyttä murinaa. iMac on todella hiljainen.

Raakaa laskentatehoa vaativalla pitkällä suoralla moottori sitten näyttää voimansa. Tehoja säätelevä automatiikka avaa kaasuhanat ja i7-3770 (Ivy Bridge) ärjähtää neljän ytimen räjähtävällä voimalla. Eteenpäin mennään selkä penkissä montaa rataa ja todella lujaa, mutta silti hiljaa ja pehmeästi kuin pumpulissa. Jos ohjelmisto ei tarvitse tai osaa käyttää kaikkia ytimiä, Turbo Boost -toiminto sulkee niistä osan ja heivaa loppujen tehot jopa 3.9 gigahertsiin.

Kalleimpiin PC- tai Mac Pro -järjestelmiin verrattuna iMac toki jää jälkeen suorityskyvyssä, mutta harva käyttäjä voinee tosissaan väittää, etteivät tehot riitä. Prosessorit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa laskentatehoa vaativissa sovelluksissa, jotka on kirjoitettu moniytimiseen ympäristöön.

Toisaalta esimerkiksi Parallels Desktop ja vmWare -virtualisointiympäristöt osaavat jakaa tehtäviä eri prosessoreille. Parallels Desktopin Coherence-moodissa Windows sulautuu Mac OS:iin niin kauniisti, että melkein unohtuu, mikä ohjelma pyörii natiivisti OS X:ssä ja mikä Windowsissa.

Kokonaisuutena 27 tuuman iMac i7-prosessorilla on upea paketti. Halvaksi sitä ei missään tapauksessa voi väittää, mutta kohderyhmälleen se on hintansa arvoinen.

Katso ominaisuudet ja hintatiedot tästä